Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (fino al 1882 Georg Zacharias Forsman , pseudonimo Yrjö Koskinen ), (nato il10 dicembre 1830a Vaasa - morì13 novembre 1903a Helsinki ) è un barone , senatore , professore , storico e politico finlandese .
Biografia
Nato come Georg Zakarias Forsman da padre di origine svedese, termina il suo nome in Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.
Nel 1860-1861 studiò negli archivi di Stoccolma e Parigi . Dal 1863 al 1882 fu professore all'Università di Helsinki .
Dal 1872 è una figura centrale nel Movimento Fennoman .
Nel 1882 fu eletto membro del Senato finlandese . Diventa il presidente del partito finlandese dopo Johan Vilhelm Snellman .
Morì all'età di 72 anni a Helsinki ed è sepolto nel cimitero di Hietaniemi .
Lavori
-
Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä . 1851
-
Läseöfningar i finska språket för begynnare. Ulteriori informazioni: Tjugu timmars kurs . Carl Ch. Gröhn 1855
-
Nuija-sota: sen syyt ja tapaukset . 1857–1859
-
Nuijasodan syyt ja alku Pohjanmaalla / kirjan-tekijä Yrjö Sakari Forsman; päällysmies Gabriel Rein . 1858
-
Läseöfningar i finska språket för begynnare. Sednare afdelningen: Trettio timmars kurs . GL Söderström 1858
-
Mansikoita ja mustikoita . SKS 1859
-
Finska språkets satslära: ett försök . Lillja 1860
-
Tiedot Suomen-suwun muinaisuudesta , tesi universitaria, 1862
-
Opiksi ja huwiksi: lukemisia Suomen perheille osa 1 / toimittanut Yrjö Koskinen. 1863
- (fi) Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, AW Grube, Kertomuksia ihmiskunnan historiasta, Wanha aika 1: Itä-maiset kansat ja kreikkalaiset , SKS ,1864
- (fi) Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, AW Grube, Kertomuksia ihmiskunnan historiasta, Wanha aika 2: Romalaiset , vol. 2, SKS ,1865
- (fi) Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, AW Grube, Kertomuksia ihmiskunnan historiasta, Keski aika 1: Ristiretkiin saakka , SKS ,1865
- (fi) Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Lähteitä ison vihan historiaan ,1865
- (fi) Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, AW Grube, Kertomuksia ihmiskunnan historiasta, Keski aika 2: Ristiretkistä alkaen , SKS ,1867
-
Oppikirja Suomen kansan historiassa . 1869–1873
-
Yrjö Maunu Sprengtporten'ista ja Suomen itsenäisyydestä / esitellyt yliopiston juhlasalissa maalisk. 17 p. 1870 Yrjö Koskinen . 1870
-
Savo ja Savonlinna: utukuvia muinaisuudesta / Olavin-linnan vuosisatais-juhlan johdosta kirjaillut Yrjö Koskinen . 1875
-
Rikkaudesta: neljä lyhyttä lukua . Kansanvalistusseura 1875
-
Om ordnandet af krigsväsendet i Finlandia . Edlund 1876
-
Johtavat aatteet ihmiskunnan historiassa: luento-jakso . 1879
-
Kemin ja Iin lohi-vesien vanhempi historia . 1879
-
Tutkimus maanomistus-seikoista Suomenmaassa keskiaikana . 1881
-
Suomen kansan historia . Edlund 1881–1882
-
Maaveron poistamisesta tai muuttamisesta . 1889
-
Mitä nykyinen asema vaatii? 1891
-
Pohjan-piltti kuvaus lopulta 13: tta vuosisataa . Werner Söderström 1891
-
Kristillisyyskö vai pakanuus vallitsemassa? 1892
-
Kristin-uskon asema ja perustus . Werner Söderström 1893
-
Vastaus "Kahdelle vanhalle suomenmieliselle", jotka omassa nimessään ovat minulle kirjeensä lähettäneet, mutta yleisön edessä tahtovat käydä mainitulla salanimellä . SKS 1901
-
Puolan kapinat vv. 1831 gennaio 1863 . Werner Söderström 1903
-
Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, osa 1: 1851–1862 . SKS 1904–1905
-
Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, osa 2: 1863–1871 . SKS 1904–1906
-
Yrjö-Koskisen avoin kirje 10 p: ltä joulukuuta 1900 . 1912
-
Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, osa 3: 1872–1876 . SKS 1916
-
Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia, osa 4: 1877–1903 . SKS 1930
Collegamenti interni
link esterno